Elämänohjeita a la Lululemon

Jaiks, huomenna taas työhaastattelu tiedossa. Tällä kertaa Tukholmassa. Jos ehdin, voisin kerätä vähän blogimatskua lammikon toisen puolen tämänhetkisestä muodista. Saa nähdä riittääkö aika.

Anyway, tässä rohkeutta ja itsevarmuutta kerätessä ja huomista vaatetusta miettiessä (BTW miten vaikeaa onkaan keksiä hyvä asukokonaisuus työhaastatteluun, kun haluaa olla ryhdikäs muttei täti!?), vastaan tuli yksi mun lempparistatementeista: Lululemonin manifesto.


Siis näiden elämänohjeiden mukaan mä ainakin haluan elää (parempi versio kuvasta Lululemonin sivuilla). Mun ehdoton suosikki on motto "do one thing a day that scares you". Jollain lailla pelottavien tai jännittävien asioiden tekemisellähän sitä eniten oppii. Toi kuulostaa niin paljon paremmalta kuin "oman mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen" (miten kulunut ja ärsyttäväksi käynyt joku fraasi voikaan olla...). Ja manifesto näyttää niin paljon paremmalta kuin perus firmamissio tms! Ei ihme että Lululemonin jumppavaatteet on niin mahtavia. Sniif kun niitä ei oikein vieläkään saa Euroopasta... bisnesidea, anyone ;)?

Tässä ehkä mun huomisen päivän motto: "Life is full of setbacks. Success is determined by how you handle setbacks" haha!

Kevät on jo ovella...

Ihana auringonpaiste innosti katsastamaan lempimerkkien kevätmallistoja. Yksi mun suosikeista on Filippa K. Kevätmallisto on taas ihanan raikas ja hempeä. Tekee mieli jo irtautua talvikamoista ja hyppelehtiä kevätkaduilla. Käykää tutustumassa täällä.

<3 S

Nopea pikku snack!

Nopea ja maukas pikku välipala syntyy patongista, pestosta, tomaatista ja mozzarellasta. Eli ihan perus leipä, mutta aika harvoin tulee mieleen muualla kuin kahvilassa. Kuitenkin halvat raaka-aineet ja tietysti leivän voi vaihtaa vaikka ruisleipään. Ja väliin voisi laittaa mukaan vähän salaattia. 

Tällainen on usein mun viikonlopun välipala : )

<3 Salla

Punaviininmaistelua

AYY:n viinikerho Baccus järjesti viininmaisteluillan viime keskiviikkona. Kerho järjestää maisteluita muutaman kerran vuodessa, mutta nyt oli eka kerta kun ajankohta sopi mulle. En todella ole mikään viiniasiantuntija, joten tämänkertainen maistelu oli aika bueno: punaviinien sokkotesti!

Maistettiin yhteensä kuutta viiniä, kahta malbecia, kahta sangiovesea ja kahta tempranilloa. Ennen maistelua tutkittiin viinien värejä – sangiovese on yleensä vaaleaa, tempranillo rubiininpunaista ja malbec lähes sinipunaista. Malbecit oli pelkän ulkonäön perusteella helppo erottaa muista, niin violetti niiden väri oli muihin nähden.

Marchese Antinori Chianti Classico – sangiovese, vajaat 20 e, ja Chianti Colli Senesi – sangiovese, alle kympin.

Sitten oli vuorossa haistelukierros. Tämä viinientunnistusosio tuotti hieman ongelmia, koska multa ainakin puuttuu se kyky kuvailla sitä mitä haistelen. Miten sieltä muka erottuu joku nahka tai orvokki? Kaikki viinit toki tuoksuivat hyviltä, paitsi Terrazas-malbeciksi paljastunut viini, joka meidän seurueessa sai kommentin "haiseepas homeelta".

Albali Gran Reserva – tempranillo, alle kympin, ja Baron de Ley – tempranillo, 15 e.

Ja sitten tietty vikana oli maistelukierros. Opittiin maistamaan tanniinit poskissa ja ikenissä, sekä hapokkuus kielen sivuilla. Loppu olikin oman makuhermon tulkinnan varassa.

Terrazas de los Andes – malbec, vajaat 20 e.

Haut Monplaisir – malbec, vajaat 15 e.

Kaikkien meille annettujen eri tuntomerkkien perusteella en kyllä osannut sanoa, mikä viini on mikäkin, paitsi että ne malbecit meni oikeaan heti ulkonäön perusteella. Harmiksemme meidän pöytäseurue yksimielisesti totesi, ettei mikään noista kuudesta viinistä ihan iskenyt, eli ei löytynyt uutta suosikkia. Mun seuraavalla Alko-visiitillä kuitenkin saatan napata jonkin tempranillon jos oon menossa viettämään iltaa, koska ne oli kohtuullisen keveitä muttei kuitenkaan tylsiä. Tai sitten malbecin jos tiedossa on ruoanlaittoa, ne vaikutti olevan hieman tujumpia tässä maistelussa. Sangiovesesta jäi noiden parin esimerkin perusteella mehumainen fiilis, varsinkin jos se on viinissä ainoana rypäleenä. Voihan se makuaisti toki muuttua…

Oon kerran aiemmin ollut maistelemassa viinejä, nimittäin Fazerin ja Winestaten viini&suklaa -maisteluillassa. Sieltä jäi käteen yksi suosikki: ihanasti mokkavaahdolta maistuva eikä liian pahan hintainen (9,99 €) Columbia Crest Two Vines Cabernet Sauvignon. Se on todistetusti todella hyvää esim. tyttöjenillassa juustojen ja muun naposteltavan seurana. Ja taitaa tarttua tulevaisuudessakin mukaan helpommin kuin tämänkertaisen maistelun viinit.

(kuvat valmistajien tai Alkon sivuilta)

Mekkoilua & talvi, argh!

Ongelmana talvella on ainakin mulle, mukavuudenhaluiselle ihmiselle, pukeutua juhliin. Tai ei tarvitse olla edes kovinkaan hienot juhlat, kun vaan mekkopäivä. Ah, kaipaan kesäkatuja, ballerinoja ja korkkareita. Mutta itse en ainakaan pysty menemään niillä tuolla jäisillä kaduilla.
Yleensä siis pakko vaan hyväksyä tilanne ja ottaa vaihtokengät. Ja verhoutua pipoon, takkiin ja kaulahuiviin.

Näin sitä mentiin:

Tässä mekossa tosiaan juhliin, joiden teema oli 20-luku. Mulle ei vaan muistettu mainita ajoissa asiasta.
Olin siis lähes ainoa naispuolinen ilman kivaa päähinettä : (
Mekko H&M

Ja lopuksi vielä WANTED!!PIPO!! Mun pipo, joka on siis myös tuossa kuvassa hävisi viime keskiviikkona bussimatkan aikana kun menin kouluun. Oon ollut koko viikon ihan surun musertama. Lempparipipo kun on kyseessä. Lisäksi löytötavaratoimiston mies puhelimessa ei suostunut mennä tarkistamaan löytyykö pipoa, vaan kehtasi kysyä "Onks se muka sen arvoinen?" Mitä?! Miksi olisin edes soittanut, jos ei olisi. Ensi viikolla aion mennä kaivelemaan niitä laareja ja toivon, että ystävällinen bussikuski olisi sen sinne kuljettanut. Pitäkää kiinni hatuistanne!

<3 Salla

Kevätkaapin uusia helmiä

Kävin vähän aikaa sitten H&M:llä vaikka olen ostolakossa. Aika paljon kaikkee kivaa siellä oli, johtuiko sitten ostolakosta vai mistä, mutta oli pakko sovittaa ja vähän shopatakin. Ei siis mennyt ihan putkeen se lakko : )

Mun käteen jäivät nämä kaikki. "Rajuin" ostos taitaa olla yllä oleva tekonahkainen mekko. Katotaan kuinka paljon se hiostaa, mutta aidosta nahkasta joutuisi maksamaan aika moninkertaisen hinnan. Ja toi oli oikeasti aika kiva päällä. Nyt vain ideoimaan missä sitä sit käyttäisi : )

Nahkatuotteista puheen ollen; mun nahkaminari on ihan pian valmis! Menen hakemaan sen varmaan ensi viikolla ompelijalta. Sartsan valmistui jo muutama viikko sitten ja on kyllä ihana. Näytän sitten millainen siitä tuli. Niille, jotka eivät projektista tiedä, käykää katsomassa vanhaa postausta täältä

Ja taas on viikonloppu! Mahtava tunne! Itse saavuin juuri luennolta (perus 5 tuntia lauantaina) ja alan valmistautua illan viettoon parin esseen jälkeen. Kouluhommia siis, mutta aion pitää huolen myös hauskanpidosta.

Toivottavasti joku inspiroitui viikonloppupostauksista. Käykää siis museoissa, leffassa ja syökää hyvin. Hyviä ruokia edellisten lisäksi on viime ja toissa viikonloppuna testatut sushi (itsetehtynä tietty ; ), racklette ja blinit. Mums mums!

Maukasta viikonloppua!

Salla

Winter Wonderland: Esplanadin puisto

Suomen ja Helsingin talviolosuheet on mun mielestä aika nihkeet. Kaikki kengät tuhoutuu ja kulkeminen liukkailla kaduilla on hengenvaarallista, unohtamatta kaduilta putoavaa lunta. On kuitenkin yksi paikka, jossa neljää vuodenaikaa on hieno katsella. Se on Esplanadin puisto. Keväällä siellä kukat kukkii, kesällä se on täynnä elämää, syksyllä ruska on usein hienompi kuin Lapissa ja talvellakin, oli sitten räntää tai lunta, puisto on jotenkin mahtavan näköinen. Kuljin monta vuotta puiston läpi töihin, joten se on tullut tutuksi ihan arkenakin.

Pienenä historian palasena voin kertoa, että Espa ilmestyi asemakaavaan osana Helsingin uutta empirekeskustaa vuonna 1812. Espa on hieno paikka. Siellä lakitetaan Manta Vappuna, ylioppilaat ajavat penkkarirekoilla ympäri puistoa, puistossa on musiikkia ja vilinää kesäisin, hienoja kukkaistutuksia, Runebergin ja Topeliuksen muistomerkit, siellä järjestetään Tuomaan markkinat ennen joulua, Espalta löytyvät myös patsaat,  joiden mallina on ollut Tove Jansson, Marimekkokin on järjestänyt muotinäytöksiä keskellä Espaa. Espan laidalta löytyvät Helsingin kahviloiden parhaimmisto, kivoja ravintoloita ja tyylikkäitä putiikkeja. Sekä tietysti on Kappeli.

Jopas on fiilistelyä, mutta mulle tulee aina välillä hetkiä, jolloin harmittaa ettei kamera taaskaan ollut mukana. Onneksi reilu viikko sitten oli. Eikös ole hieno paikka? : ))

Terkuin, Salla