Fotografiskan brunssi

Siis Fotografiska on kyllä yksi mun Tukholman suosikkivierailukohteista. Käytiin siellä sunnuntaibrunssilla, ja brunssin hintaan sisältyi myös museon sisäänpääsymaksu. Ihana brunssi, suosittelen! Nämä kuvat leikkeleistä ja aamupalasmoothiesta on vain alkupaloja. Salaatti-, lämminruoka- ja jälkkäripöytä olivat vielä ihan erikseen. En voi sanoa, että oikeastaan mitään olisi puuttunut valikoimasta. Paitsi että jos halusi smoothien lisäksi muuta juotavaa (tuoremehua tms), siitä joutui maksamaan. Kahvi ja tee toki kuului hintaan. 

Tämän hetken päänäyttely on ruotsalaisen Helena Blomqvistin unenomaiset, vähän pelottavatkin mutta onneksi ihan lavastetut tunnelmakuvat. Kauniita, mutta jotenkin hieman ahdistavia. 

Kakkoskerroksen näyttely on Steve Shapiron, joka on tullut tunnetuksi kuvaamalla paljon mm. Taxidriver- ja Kummisetä-leffojen kohtauksia still-kameralla. Muutenkin heppu on ollut piireissä ja filmaillut paljon julkkiksia. 

Kolmas näyttely oli kyllä kaikista ahdistavin, kertoen Kongosta, Ugandasta ja sen Kony-hullun tekosista lapsia kaapaten ja sotilaiksi muuttaen. Videolla muutama entinen lapsisotilas kertoo, kuinka heidät kaapattiin, mitä he joutuivat tekemään ja miten onnistuivat pakenemaan. Karmaisevaa. Täällä me vaan nautitaan jotain brunssia kun taas toisaalla...

Pitäisiköhän ryhtyä joksikin oikeaksi hyväntekijäksi?

//Noora

Art on the wall

Takaisin kotiin! Kerroin jo syyskuussa vierailustani Art Fair Suomi 2011 -näyttelyssä. Samaisesta paikasta sain käteeni myös nykytaiteen osto-oppaan, joka oli sopivasti huumorilla kirjoitettu. Ja niinpä sitä tulikin toteutettua ihan käytännössä. Ostimme näyttelystä Erica Kovasen Uudella saarella -teoksen, jonka sain oikeastaan ennakko-valmistujaislahjaksi. Pitäisi siis alkaa sitä gradua kirjoittelemaan :)

Ja nyt viimein puoli vuotta myöhemmin on teos avattu kuljetuspakkauksesta ja nostettu seinälle. Vähän venähti rempan ja kaiken muun keskellä. Vaikea sanoa, mikä kuvassa kolahti ja tosiaan tuli aika intuitiolla ostettua. Vaikka aihe antaakin ajattelemisen aihetta on se kuitenkin sopiva myös sisustuksen kannalta; värisävyt just oikein.

Taulun paikka on ruokapöydän vierellä Muuton valaisinten äärellä. Koko projektista hieman lisää Muutoa katossa -postauksessa.

Taulu on muuten ihan suorassa. Heh, en tiedä miten se näyttää noin vinolta. 

Ylemmästä kuvasta näkyy muuten hyvin tuo paljon puhuttu ruokapöytä. Eli vielä; vanha puuovi, lasi ja Ikean jalat. Loving it! 

Ja vielä hieman kokonaiskuvaa ruokailutilasta, joka siis sijoittuu avokeittiön (tiiliseinän takana) ja olohuoneen väliin. Vielä keskeneräinen projekti on pöydän tuolit. Nuo vanhat valkoiset taittotuolit ovat lainassa vanhemmiltani ja olleet käytössä lähinnä puutarhassa ja kun on tarvittu lisäistuimia. Sinänsä ihan herttaiset, mutta niin huonot istua! Tilalle on tulossa Kartellin Victoria Ghost -tuoleja. Sitten jossain vaiheessa..

Keittiö - ennen -postauksessa muuten näkyy tila ennen remonttia. Aikamoisen muodonmuutoksen on keittiö siis saanut. Seinät on maalattu, lattia vaihdettu, väliseinä saanut uuden pinnan ja tietysti uudet kalusteet. Keittiön kaapeista puhumattakaan :) 

Pieniä yksityiskohtia: 

Ja pöydällä Iittalan Kivi-kynttilälyhtyjä. Tuli muuten aika taiteellinen otos. 

Ihanaa, kun viimein asiat alkaa löytämään paikkansa. Suuri homma se on, mutta valmis jälki on sitten kuitekin kaiken arvoista. 

/S

Hel Yes Tukholmassa

Noniin, katsotaan jos ehtisi taas vähän paremmin päivittää kuulumisia - miten aika kuluukin niin siivillä!

Kiitokset Tarjalle vinkistä mennä katsomaan Hel Yesin tapahtumaa Tukholmassa. Oli ehdottomasti inspiroiva kokemus.

Elämysiltaan kuului etukäteiskuvauksen lupaama tanssiesitys, kolmen ruokalajin illallinen ja designia - kaikki suomalaiseen tyyliin. Karjalanpiirakat, lihasoppa ja Runebergin torttu oli valmistettu kivalla twistillä. Ilta alkoi kalevalaismystiikalla ja suoraan sanottuna synkällä tunnelmalla. Kirkkorakennus oli hämärästi valaistu ja karvaturkkisen metsänmiehen pukuun pukeutunut ja kuin alkoholihuuruissa örisevä tanssijamies sai ruotsalaisvieraalta kommentin "typisk finländare".

Hmm, toivotaan, että sen ruotsalaisherran mielipide muuttui illan kuluessa ja tunnelman kohotessa.

Mikä yllätti minut erityisesti HelYes-ensikertalaisena oli tapahtuman yhteisöllisyys ja yleisön mukaanotto mukavalla konstailemattomalla tyylillä. Alkusnapsia tarjoiltaessa meiltä pyydettiin, että pöytäseurue muistelisi jonkin juomalaulun ja laulaisi sen ennen snapsin ottoa. Pöytää ei oltu katettu valmiiksi, vaan pöytäseuralaisiin pääsi ottamaan ensikontaktia myös lautasia jaellen. Pääruokakeitto tarjoiltiin suuresta padasta, ja kustakin pöydästä yhden henkilön piti mennä hakemaan kasarillinen soppaa ja jakaa muille.

Osa vieraista pääsi myös osallistumaan taiteen tekemiseen, kun tanssijat tulivat hakemaan suomalaisen tangon vietäväksi. (Snif, mä en ollut noiden onnekkaiden joukossa. Tulipa pitkästä aikaa tanssivieroitusoireita kun katseli muiden menoa.)

Hel Yes toi mukavaa suomalaista konstailemattomuutta ja lämpöä. Välillä ärsyttää sellainen ruotsalainen tyyli olla aika olevinaan. Onko kylmyys ja kopeus jotenkin muodikasta, häh? Antto Melasniemi oli loistava suomalaisuuden sanansaattaja toimiessaan illan aikana kokkina, tarjoilijana, kosketinsoittajana ja laulajana, täydellä sydämellä.

Kaiken kaikkiaan, tosi mukava ilta! Kenties osasyynä myös loistava päivä, vintagelöytöineen, baareineen ja kahviloineen... siitä lisää myöhemmin, nyt nukkumaan.

Ahkeraa viikkoa everyone!

/Noora

Fotografiska

Helou helou!

Olin parin kaverin kanssa tutustumassa vihdoin viimein Fotografiska museetiin. Siellä on tällä hetkellä esillä ihastuttava Nick Brandtin näyttely Afrikan villieläimistä. Kuvat ei ole perinteisiä luontokuvia, vaan pikemminkin eläinyksilöiden muotokuvia. Mutta siis mikä on mennyt evoluutiossa pieleen, jos ihmisen mielestä leijonat on kovin söpöjä ja pörröisiä?

 

Lisäksi Fotografiskassa oli Helen Levittin näyttely New Yorkista eri vuosikymmenillä, sekä Martin Bogrenin kuvia lapsuudenmuistoistaan Skånesta. New York oli täynnä elämää kaikilla vuosikymmenillä, mutta kuvat Skånesta oli masentavampia kuin todellisuus, uskoisin.

Eläinkuvat oli joka tapauksessa ehdoton ykkönen. Ja jos kakkosen saa valita, niin Fotografiskan yläkerran kahvila on tosi tunnelmallinen! Näin talvella kun on pimeää ja avarista ikkunoista näkyy Djurgårdenin valot. Ja itse on mukavasti ja lämpimästi nauttimassa pientä syötävää. Ah. Suosittelen!

/Noora

Art Fair Suomi 2011

Iltaa : ) Käväisin juuri Kaapelitehtaalla, jossa on tällä hetkellä Puristamon & Valssaamon tiloissa käynnissä Suomen monimuotoisin nykytaiteen myyntinäyttely Art Fair 2011. Osallistuin Glorian iltamaan, jossa pääsin performanssitaiteilija Leena Kelan kierrokselle "5 työtä jotka ostaisin" sekä nähtiinpä illan aikana yksi performanssikin. Näyttely on auki sunnuntaihin 18.9. asti.

En oikein etukäteen tiennyt mitä on Suomen monipuolisin nykytaide. Niinpä olin yllättynyt, kun seiniltä ei löytynytkään erikoista maalaustaidetta. Esillä oli eniten valokuvia ja niiden lisäksi myös video- ja ääniteoksia. Lisäksi saimme opastusta, miten tilata performanssi vaikkapa kotona järjestettäviin juhliin. Teokset oli valittu koti silmällä pitäen - näitä teoksia voi oikeasti ostaa ihan kuka tahansa omaan kotiinsa. Hintaryhmä vaihteli muutamasta satasesta muutamiin tuhansiin.

Sain käsiini nykytaiteen osto-oppaan, joka oli kirjoitettu ensikertaa taidetta ostavan näkökulmasta. Lainaankin nyt kirjasen ensimmäisestä kappaleesta muutaman lauseen:

Kuinka ostan nykytaidetta intuitiolla?

1. Tunnista

- itsessäsi piilevä intuitio

- vapauta aistisi

- luota siihen, mitä tunnet

- "Taide ei vaadi tunnistamista vaan tunteen"

2. Heittäydy

- taideteoksen vietäväksi omana itsenäsi

- ei ole oikeaa tai väärää tapaa kokea taideteosta

- 30 sekuntia voi muuttaa elämän

- "ehkä rakastut, ehkä et"



Kenneth Bamberg, Caligula, 2009



3. Osta

- kun "se duuni" ei jätä sinua rauhaan

- kun alat hiota ja täristä ajatuksesta, että voit pian omistaa sen

- "The most important thing that a collector should do is to buy"

4. Järkeile

- vasta kotona

- vasta kokeilemalla ja sitoutumalla elämään teoksen kanssa tiedät että se toimii (toimii myös ihmissuhteissa)

- taide on investointia omaan sisäiseen elämään

5. Hullaannu

- rohkeudesta toimia intuitiolla

- tästä hetkestä

Sama ohjenuora pätee myös kenkiin ja poikaystäviin. Mitä tuumaatte näistä? Hit or miss?
Niin... 30 sekuntia voi muuttaa kaiken. Odotan tulevalta suhteeltamme kuitenkin onnellista loppua ja suurta rakkaustarinaa.

/S



Kengät Marc O´Polo



MOA 2011

TaiKkilaisten Master of Arts -näyttely on täällä jälleen! Tällä kertaa teokset on sijoitettu nähtäväksi Salmisaareen - siis mihin? - siis ihan Lauttasaaren sillan, Kaapelitehtaan ja Salmisaaren urheilukeskuksen välimaastoon. Tässä muutama poiminta joistain ajatuksia herättävistä tai muuten kutkuttavista töistä.

Yksi opinnäyte, josta mä ainakin olin etukäteen nähnyt kuvia mediassa, oli tämä suomalaisnuoria kuvaava valokuvatyö. Kuvat on onnistuneet hyvin vangitsemaan murrosiän fiiliksen, miten ei oikein kuulu kotiin ja koittaa näyttää erilaiselta kuin koti ja läheiset, muttei ihan vielä omatkaan siivet kanna. Olisi kiva nähdä vastaavat kuvat siitä, miten aiempina vuosikymmeninä nuoret on pukeutuneet kapinoidakseen vanhempiaan vastaan ja osoittaakseen kuuluvansa posseen - ei varmaan löytynyt NY-lippiksiä vielä 20 v. sitten!

(Aki-Pekka Sinikoski)

Yksi mun urheilulliseen puoleen vetoava työ oli palautumista edistävät urheiluvaatteet. Tekijä kuvaa vaatteitaan näin: "Palautumisen edistäminen perustuu mm. verenkiertoa nopeuttavaan kaukoinfrapunaa heijastavaan kankaaseen. Suunnittelun painopiste on ollut vaatteiden käytännöllisyydessä maastojuoksulle tyypillisissä olosuhteissa ja niiden yhteensopivuus muiden palautumistoimien kanssa." Ja tyylillä toteutettuja vaatteita luonnossa, ei mitään terveyskenkäkamaa. Me likey.

(Matti Liimatainen)

Tällä kertaa näyttely on Extended eli se sisältää myös joitakin Aalto-yliopiston teekkareiden ja kauppatieteilijöiden töitä. Kukapa ei olisi kuullut esim. maailman ensimmäisestä videogradusta by Hannu Uotila. Videogradun teemana on suomalainen televisiotuotanto, aika leppoisa, kaiken kansan aihe siis niin jaksaa katsoakin. Muun muassa sen pääsee näkemään omin silmin tuolla näyttelyssä. Teekkaritöistä mukaan on, yllätys yllätys, kelpuutettu lähinnä arkkareiden eli arkkitehdiksi opiskelevien lopputöitä.

(Hannu Uotila)

Uutta tänä vuonna mun silmin nähtynä oli pari yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävää työtä. Huippua, että lopputyönsä voi tehdä kampanjasta, jossa kehotetaan soittamaan mummolle! Tai yllättävällä paikalla sijaitsevasta kaupunkitaideteoksesta, joka protestoi mainosten ja muiden turhien viestien tulvaa vastaan. Kai siinä vähän luovuutta ja taikkilaista hipahtavaa henkeä tarvitaan, että saa pystyyn porukan ostamaan mainostilaa viestille "Haluan nähdä muutakin". Hei proffa, voisiko tällaisen gradun tehdä kauppiksenkin puolella, nyt kun ollaan samaa lafkaa etc?

(Stefania Passera)

(Elissa Eriksson)

Tässä vielä kuvakollaasia sun tulevaisuuden tavaroista.


Näyttely auki 29.5.2011 asti, ja sisäänpääsy on ilmainen!

Taideterkuin,
Noora

Turku/Åbo del 3. Logomo

Meidän Turku-reissun päätti vierailu kultuuripääkaupungin kulttuuripääkonttoriin Logomoon. Logomo oli hassusti aika syrjässä kaupungin keskustasta, mutta ymmärtäähän sen ettei keskustassa ole tilaa tuosta vain pystyttää isoa taidekeskusta.

Tsekattiin näyttelyt Alice in Wonderland (valokuvia), Tuli on irti (tietoa tulipaloista ja erityisesti Turun sellaisesta) sekä Tom of Finland. Tarjolla olisi ollut myös jalkapalloa ja Eija-Liisa Ahtilaa, mutta ne me jätettiin tällä kertaa väliin ajan puutteessa.

Alice in Wonderland oli jotenkin tosi ihana, suosittelen. Tosi mielenkiintoisia valokuvia ja niihin kytkeytyviä tarinoita erilaisilta taiteilijoilta. Paljon teoksia liittyen ulkonäköön, ulkonäköpaineisiin, unelmiin, todellisuuteen ja kaikkien näiden välillä tasapainoilemiseen. Kuvat kertoi pääosin ihmisistä ja usein asioista, joita ihmiset ei usein itsestään kerro, mutta jotka kutkuttaa muita tirkistelemään.

Tuli on irti! -näyttely taasen oli tosi hauska ajatellen vähän nuorempaa kulttuurikansaa. Kivoja tehtäviä ja muuta interaktiivisuutta, minkä myötä ihan huomaamattaan oppii uutta.


Tom of Finlandin näyttelyn näkeminen kuuluu varmaan jo yleissivistykseen. Huikeaa, miten joku on voinut olla niin rohkea, että piirtää homoeroottisia kuvia jo 1940-luvulla! Ei ole tullut ajatelleeksi, miten ihmisten homomielikuvat tänä päivänä selvästi linkittyy Tom of Finlandista esikuvan saaneiden artistien tyyliin. Kädet mukaan: Y-M-C-A! Kuvissa on mun mielestä hyvällä tavalla huumoria mukana, vaikkakin niissä on muutoin vahva statement.


Jos Turkuun haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt - siis kunhan reitin varrelle osuu Logomo! Blogitekstin kuvista löydät lisää tietoa täältä: Alice in Wonderland, Tuli on irti!, Tom of Finland.

Viikonloppuruokaa, taidetta ja politiikkaa

Heipä hei!

Anteeksi taas pieni hiljaiselo tällä viikolla. Olen ollut koko viikon aika kipeä ja nyt vasta alkaa flunssa helpottaa. En sit ole jaksanut oikein koneenkaan ääressä hengailla. Nyt kuitenkin elämä taas voittaa : )

Koska tämä viikonloppu ei ole ollut kovinkaan eloisa, esimekiksi perjantaina katselin vähän vahingossa suomalaista lähes mykkää elokuvaa (yksin kotona), palataan tunnelmissa viime viikonloppuun. Kävimme nimittäin kavereiden kanssa Taidemaalariliiton Teosvälityksessä. Emme ostoksilla, mutta tutkailemassa mitä kaikkea olisi tarjolla. Kaapelitehtaalla oli huima määrä erilaisia teoksia esillä. Sellaisella vajaalla parilla tuhannella olisikin jo saanut jotain aika hienoa. Jäimme miettimään mistä taiteilijat oikein saavat inspirationsa. Oli nimittäin niin kaikenlaista taulua seinällä..

Ehdottomasti menisin uudelleenkin ja mahdollisesti joskus ihan ostoaikeissakin.

Kiitti räntäsateen, oli pakko lähtee liikkeelle kumppareissa:

Hame Zara, toppi by Malene Birger, paita Rosemunde,
laukku Tiger of Sweden, kumpparit Melissa/Vivienne Westwood (My O My)

 

Fifi & Kaapeli : )

Nooran vintage laukku

Taiteen jälkeen suunnattiin Fannyyn brunssille.

Mun lautanen oli aika kukkurallaan kaikenlaista. Mums, mums. Fannyn brunssi oli erittäin hyvä. Kävin sit myös sunnuntaina testaamassa Primulan brunssin, mutta Fanny vei kyllä voiton tällä kertaa.

Viihdyttiin Fannyssa aika kauan ja juttujen aiheet vaihteli kengistä ja huonosta säästä aina politiikkaan. Itse asiassa me puhuttiin aika paljonkin politiikkaa ja päiviteltiin tiettyjen puolueiden suosiota. Ja juoruiltin myös tietyistä ehdokkaista ; ) Mun täytyy ehkä nyt tehdä kautta aikain ensimmäinen poliittinen teko ja sanoa, että toivon todella, että kukaan ei äänestäisi Perussuomalaisia. Ei muuta.

Paitsi politiikkaa me puhutaan nykyään aika usein myös lasten hankkimisesta (niitä vaan tupsahtelee koko ajan maailmaan siellä täällä), suhdekuvioista ja työelämästä. Siis oikeastaan ihan perus jutuista ja arkipäiväisistä asioista, mutta siis milloin meistä oikein tuli näin vanhoja?!! Kaikki tällaiset jutut on alkaneet olla totta ja nykypäivää. Ei enää mitään "sit joskus"-juttuja. Kaikki muistaa, että joskus ala-asteella kuvitteli olevansa hienossa työssä ja naimisissa kun on kolmekymmentä. Vaikka ei ollakaan vielä niin vanhoja, niin kohta tässä kiire alkaa tulemaan jos aikoo lapsuuden "unelmat" toteuttaa. Onneksi kuvioihin on tullut uudempiakin unelmia ja niiden toteuttaminen taitaakin olla seuraavien vuosien tavoitteena.

Mutta ei me nyt koko aikaa oltu näin vakavia. Ollaanhan niin hulvattomia tyttöjä : )

Itseasiassa suunnattiin skumpalle Nina´siin. Mutta siitä lisää vähän myöhemmin...

Kivaa loppuiltaa!!

Salla