Kaupunkiasumisen arkea on usein asfalttipiha, sanotaan nyt sitten vaikka urbaani takapiha. Taannoisen pyörälenkin jälkeen asuntoni piha näytti kuitenkin jotenkin erittäin kivalta. Syynä lienee lämmin sää sekä laskeva aurinko.
Vaikka viherpihojen ja parvekkeiden ehdoton kannattaja olenkin, saattaa asfalttinen piha olla aika kiva. Ainakin siellä näin käytännöllisesti säilyttää pyöriä, joilla voi sitten kurvata lähimpään puistoon.
Täytyy kuitenkin myöntää, että aidan takaa ihastelen naapuripihan vihreyttä, joka tässäkin kuvassa osittain näkyy. Pihan kalliolle on jopa rakennettu tasanne pöytäryhmälle, jolla vietetään usein asukkaiden grilli-iltoja.
Omalla pihallani on vain yksi pahainen pöytä ja roskis/pyörävarasto, jotka tosin eivät tässä kuvassa näy, koska sijaitsevat pihan toisella alueella.
Tämä on kuitenkin se piha, joka näyttäytyy omalta tuuletusparvekkeeltani.
Mutta sitten, kun kiipeää ylös kuudenteen ja ylimpään kerrokseen, jossa asun, ovat näkymät näinkin mahtavat.
Tänne voi tulla tuulettumaan.
Ja toisella puolella taloa on usein bileet : ) Kuva suoraan omasta ikkunastani. Kauppiksen talon asukkaita hellii kesäisin mahtava katto ja talon toiselle puolelle jäävä terassi.
Mutta näin uutta asuntoa etsivänä täytyy miettiä, parveke vai ei?!! Toiveissa tietysti vanha talo, korkeat huoneet, kaksio ja parveke. Mielellään Punavuoresta. Help me!!
Ja asuntoasioiden kanssa se Noorakin taitaa pähkäillä... tosin kaupunki vaihtuu!
/Salla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti