Jihuu - saa onnitella maisteria! Täytyypä hieman muokata tuota meidän blogin esittelytekstiä tuossa sivussa. Opiskeluelämä on nyt ainakin hetkeksi ohi. Aika hurjaa, kuuden vuoden jälkeen... kaiken loppu vai uusi alku?
Viime viikonloppuna juhlittiin, ja olipas onnistunut viikonloppu kaikin puolin. Tulihan sitä mietittyä etukäteen, että tulisiko tätä nyt sen kummemmin juhlistaa ollenkaan. Mutta oonpa niin tyytyväinen, että päätin juhlia!
Onnistuneiden juhlien merkki - ei kovin hyviä kuvia kun ei ollut aikaa poseerata? Sallan kamerasta pitäisi löytyä taas jotain parempaa. Ihana valmistujaismekko kuitenkin näkyvissä <3
Illan pikkutunteina tuli hieman filosofoitua kavereiden kanssa; miten harmi se onkaan, että nuoret aikuiset, FB-sukupolvi, ei enää pidä juhlakutsuja arvossaan? Mä pidin juhlat sekä suvulle/perhetutuille jne, että hieman epäformaalisti kavereille. Suku sai etanapostitetut kutsukortit, ja kutsutuista kaikki paitsi muutamat 3h+ ajomatkan päässä asuvat ei päässeet. Nämä ihmiset ottaa kutsut tosissaan ja varaa ajan kalenteristaan.
Sen sijaan nuoremmat, jotka saa kutsun Facebookissa, vastaa "ehkä tulen", tai ei vastaa ollenkaan, ennen kuin tietää, ettei mitään parempia bileitä ole tiedossa. Ja voi pitää useampia kutsuja vähän hollilla; saapuu jos sattuu huvittamaan. Ja huomaan saman käytöksen itsessäni! Jotenkin tuntuu, ettei ole pakko vastata, varsinkin jos kutsuttuja on paljon. Harmi vain - koskakohan ihmiset lakkaa järkkäämästä hyviä bileitä, kun etukäteen ei voi ennustaa, saapuuko ketään? Onneksi parhaisiin ystäviin voi aina luottaa kaikesta huolimatta. Ootte ihania!
/Noora
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti